Keskustelu sukupuolten määrästä ei onnistu, kun toinen puhuu aidasta ja toinen seipäästä
Varsin yleinen keskustelun aihe tänä päivänä on sukupuolten määrä. Keskustelua leimaa yleensä kiihko ja olematon kyky paneutua asiaan alakoulun biologian tuntien sisällön toistelemista syvemmälle.
Biologisen sukupuolen käsittely ei enää tänä päivänä riitä aiheen syvälliseen ymmärtämiseen. Sekään ei riitä, että lisää, että sukupuoli-identiteettejä voi olla vaikka kuinka monia ja yrittää kuitata tällä tavalla sukupuolivähemmistöjä koskevan keskustelun.
Biologinen sukupuoli yksinään on riittämätön tapa käsitellä sukupuolta, koska se on aina ollut osalla ihmisistä eri asia kuin se sukupuoli, jonka edustajina he ovat sosiaalisesti ja juridisesti eläneet. Näin on ollut esimerkiksi monilla intersukupuolisilla. Lääketieteen ansiosta biologinen sukupuoli on eriytynyt entistä suuremman ihmisjoukon kohdalla siitä sukupuolesta, jonka edustajana hän muiden keskuudessa päivittäin elää. Tätä sukupuolta on alettu kutsua sosiaaliseksi sukupuoleksi.
Keskustelu sukupuolten määrästä on loistava esimerkki aiheesta, jossa toinen keskustelija puhuu biologisesta ja toinen sosiaalisesta sukupuolesta, eli aidasta ja seipäästä. Ennen kuin aiheesta on mieltä keskustella, olisi määriteltävä, mitä keskustelija tarkoittaa sukupuolella. Kumpikaan näistä sukupuolen osa-alueista ei lakkaa olemasta sillä, että sen yrittää kieltää.
Tässä kirjoituksessa olen käsitellyt sukupuolten määrää niin biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuolen kuin juridisenkin sukupuolen kannalta ja vertaillut niiden erilaisia määritelmiä, jotka selittävät, miksi keskustelussa siitä montako sukupuolia on päästään joskus aivan eri lopputuloksiin.
Biologinen sukupuoli
Biologisia sukupuolia on kaksi, jos termillä tarkoitetaan sitä, mitä sukupuoli puhtaimmillaan biologiassa on eli sukusoluja. Ihmislajilla ei ole muita sukusoluja kuin siittiöitä ja munasoluja. On olemassa myös ihmisiä, joilla ei ole kumpiakaan. He ovat kolmas kategoria, mutta eivät kolmas sukupuoli. He ovat tässä mielessä sukupuolettomia.
Varsin usein biologisella sukupuolella viitataan kuitenkin keskusteluissa sukusolujen sijaan genitaaleihin tai kaikkiin vartalon sukupuolittuneisiin ominaisuuksiin. Tällä tavalla käytettynä myös biologinen sukupuoli on mutkikkaampi ominaisuus. Se on sitä siksi, että toisin kuin sukusoluja, sukuelimiä ei ole vain kahdenlaisia vaan ihmislajilla esiintyy useita erilaisia intersukupuolisuuden muotoja. Ihmisvartalo kaikkineen voi olla vaikka miten monimutkainen "sekasotku" erilaisia kromosomeja, hormonaalisia ja muita kehollisia sukupuoliominaisuuksia.
Oman osansa soppaan tuovat vielä synteettisesti muokatut vartalot. Lääketieteen ansiosta erilaisten genitaalien, sekundaaristen sukupuolipiirteiden sekä niiden erilaisten yhdistelmien määrä on kasvanut merkittävästi ja tulee todennäköisesti kasvamaan lisää tulevaisuudessa. Sitä mukaa, kun ihminen oppii parantamaan ja rakentamaan kehoja, ihminen oppii myös luomaan kehoja.
Sosiaalinen sukupuoli
Sosiaalisia sukupuolia, kun termillä tarkoitetaan sukupuolta, jonka edustajaksi yksilö koetaan ja jonka edustajana häntä kohdellaan sosiaalisessa kanssakäymisessä on ainakin kaksi, mies ja nainen.
Sosiaalinen sukupuoli eroaa biologisesta sukupuolesta siinä, että se ei ole riippuvainen sukusoluistamme vaan ulkoisista, sekundaarisista sukupuoliominaisuuksistamme. Nämä ominaisuudet ovat suoraan kytköksissä siihen, minkä sukupuolen edustajina meitä pidetään ja miten meitä kohdellaan. Esimerkiksi kielinaisena tunnettu Sara Forsberg on ollut ihmisille aina nainen, vaikka ei ole koskaan ollut biologisesti nainen. Samoin monet transsukupuoliset ovat jokapäiväisessä elämässään muille miehiä ja naisia, vaikka eivät ole biologisia sellaisia.
Sosiaalisten sukupuolten määrän osalta oma kiistakapulansa on, lasketaanko intersukupuolisuuden eri muodot tai lääketieteen avulla kehojensa sukupuoliominaisuuksia muuttaneet ihmiset omiksi sosiaalisiksi sukupuolikategorioikseen. Tätä on pohdittu koska se, elääkö esimerkiksi transsukupuolinen mies avoimesti transsukupuolisena vai ei vaikuttaa hänen kohteluunsa. Jos hän on avoimesti transsukupuolinen, häntä ei pidetä samana asiana kuin cissukupuolisia miehiä, mutta ei myöskään samana asiana kuin cissukupuolisia naisia. Tämä johtuu siitä, että hän ei ole fyysisesti täysin kummankaan kaltainen. On myös ihmisiä, joiden sukupuolta on hyvin vaikea ulkoisten ominaisuuksien perusteella määritellä. Tällainen ihminen on sosiaalisesti sukupuoleton.
Osa ihmisistä tarkoittaa sosiaalisella sukupuolella eri asiaa. Jos käsitteellä tarkoitetaan joidenkin transgender-aktivistien tarkoittamaa genderiä, joka heidän usein käyttämänsä määritelmän mukaan tarkoittaa sitä, miten ihminen pukeutumiseltaan, luonteenpiirteiltään, seksuaalikäyttäytymiseltään yms. ominaisuuksiltaan sopii erilaisiin mies- tai naisnormeihin, sukupuolia on käytännössä yhtä monta kuin ihmisiäkin. Gender-käsitteen kutsuminen sosiaaliseksi sukupuoleksi on kuitenkin kyseenalaista, koska se ei oikeastaan ole minkäänlainen sukupuoli vaan persoona tai yksilön persoonan sijoittuminen maskuliinisuus-feminiinisyys -akselille. Sen kutsuminen sosiaaliseksi sukupuoleksi hämärtää ymmärrystä siitä, mikä sosiaalinen sukupuoli on.
Sukupuolella voidaan viitata myös juridiseen sukupuoleen. Juridisia sukupuolia on Suomessa tällä hetkellä kaksi. Muualla voi olla enemmänkin. On täysin valtiosta kiinni miten se määrittelee sukupuolten määrän ja sen, ketkä kuuluvat mihinkin kategoriaan. Yleensä niitä on kaksi tai kolme. Usein kuulee väitettävän, että juridinen sukupuoli on yhtä kuin biologinen sukupuoli, jos niitä on kaksi. Näin asia ei ole. Jos ihmiset luokitellaan sukusolujen perusteella puhdasoppisesti johonkin kategoriaan, niitä tarvitaan aina vähintään kolme kappaletta.