Ison miehen Barbie-traumat
Juttelen transsukupuolisen kaverini kanssa puhelimessa ja kerron käyneeni juuri kaverini tytön 6-vuotissyntymäpäivillä. Sanon vieneeni hänelle lahjaksi Barbien. - Barbien, miksi sinä sille sellaisen veit? Kaverini kysyy hämmästyneenä. - Miksi en olisi vienyt? Se oli toivonut sellaista ja tykkäsi siitä, vastaan ja mietin kaverini prinsessamekkoon pukeutunutta kiharahiuksista tytärtä. - En tiedä. Tulee aina sellainen olo, että tuollaiset lelut eivät voi olla tytöistäkään oikeasti muuta kuin perseestä, kun ne olivat minustakin sitä. Huomaan, että kun itse ostan kavereiden lapsille leluja niin tulee vaistomaisesti ostettua tytöille jotain neutraalia. Pitäisi varmaan yrittää päästä eroon tästä ajattelutavasta. En halua olla mikään kummallinen itseään pikkutyttöihin projisoiva setä, kaverini sanoo. Kaverini kertoma ilmiö on minullekin tuttu. Jonkin aikaa prosessin käymisen jälkeen minulla oli taipumusta ajatella, että ihmisiä, jotka poikkeavat radikaalisti sukupuolinor