Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Radikaalitranssukupuolisten ääriliike

Kuva
Olen joskus lukenut kommentteja siitä kuinka transsukupuoliset tai muut ihmiset, jotka vaativat esim. sterilisaatiovaatimuksen poistoa translaista tai nimilain muutosta sellaiseksi, että aikuinen ihminen saa halutessaan ottaa mille sukupuolelle tyypillisen nimen haluaa ilman lääkärin kirjoittamia lupalappuja ovat jonkinlainen ääriliike äärioikeiston ja "järkevien ihmisten" ohessa.  Se on saanut minut pohtimaan muutamaan otteeseen ajatusleikkinä millainen olisi ihan oikea transsukupuolisten muodostama radikalisoitunut ääriliike ja mitä se tekisi, jos pääsisi valtaan yhteiskunnassa. 1. He vaatisivat, että yhtään lasta ei saa kasvattaa cissukupuolisena. Lapsi on kasvatettava aina sukupuolioletusta tekemättä ja juridisesti sukupuolettomana olentona, jota puhutellaan henkilönä. Jos lapsi ilmaisee alkeellisemmallakaan tavalla olevansa trans, hänen puhuttelunsa on heti muutettava hänen identiteettinsä mukaiseksi, mutta jos lapsi ilmaisee olevansa cis, on odotettava 16-v

Transsukupuolisuudesta ja lapsettomuudesta

Kuva
Minä sanoin jo lapsena, että minusta ei koskaan tule äitiä. Jos joku edes vihjasi, että minulla olisi tulevaisuudessa lapsia, kielsin sen, koska jokin ajatuksessa tuntui äärimmäisen inhottavalta. Teininä väitin, että jos minulla tulee joskus olemaan lapsia, ne ovat adoptoituja. Olen tiedostanut hyvin pienestä asti, että minun suhtautumiseni lisääntymiseen ja lapsiin ei ole ihan normaalia. Olen melko kylmä lapsia kohtaan. Kyllä minä hädässä olevaa lasta autan siinä missä muitakin ihmisiä, mutta en tunne mitään aivan erityistä empatiaa heitä kohtaan kuten useimmat aikuiset. Uutisointi viiden vastasyntyneen tappamisesta sai minut kohauttamaan olkiani ja suhtautumaan jopa välinpitämättömämmin kuin viiden aikuisen tappaminen olisi saanut. Muut ihmiset ja erityisesti monet naiset vaikuttivat olevan raivoissaan. En ole koskaan nähnyt vauvoissa mitään suloista. Minua ne ovat ärsyttäneet äänekkyydellään ja avuttomuudellaan. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä joku saa irti pikkulapsen ho

Lidlin mainoksesta, enemmistöistä ja vähemmistöistä

Lidl julkaisi pari mainosta, joissa toisessa lukee, että "Vihdoin uskalsin tulla ulos maito-kaapista" ja toisessa, että "Tunsin olevani oikea maito väärässä tölkissä". Lauseilla viitataan selkeästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Monet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat eivät pitäneet mainoksia hauskoina ja niistä nousi somessa pieni kohu. Sen mitä viitsin ketjuja lukea, keskustelu vaikutti olevan lähinnä räyhäämistä. Keskusteluun osallistuivat myös jotkut vähemmistöjen edustajat, joista mainos oli ollut hauska, Osa arvosteli niitä, joista ei ollut ollut ja osa nuoli melko näkyvästi vihaisten cisheteroiden perseitä, että he eivät suuttuisi enempää. Pk-seudun homot väittivät, että joka puolella Suomea on nykyään tosi helppoa olla homo, cishomot puhuivat kaikkien hlbtiqa-vähemmistöjen puolesta ja unohtivat, että he ovat niistä kaikista ylivoimaisesti parhaassa asemassa ja että transsukupuoliset eivät ole millään tasolla sama asia kuin homot. Ke

Otteita transsukupuolisen elämästä

Aina välillä kuulee mitä ihmeellisimpiä väitteitä siitä, millaista on transsukupuolisten "oikea elämä", mitä ikinä tällä omituisella termillä sitten tarkoitetaankin. Kaikki elämä kun on oikeaa elämää. Niinpä päätin jakaa kanssanne hetkiä transsukupuolisten oikeasta elämästä. Näitä tulee luultavasti lisääkin ja ne löytää tägillä oikea elämä. Ennen prosessia Meillä on sukulaisia kylässä. Myös paras kaverini naapurista on meillä. Olemme viettämässä iltaa ja tekemässä ruokaa. Äiti päättää lämmittää saunan. Minä olen istunut kaverini kanssa isäni, pappani, veljeni, sukulaispoikieni ja heidän isänsä seurassa koko illan. Sitten sauna on lämmin. Olen menossa heidän kanssaan sinne. Äitini sanoo, että et sinä sinne voi mennä. Olen hämilläni. Ymmärrän, että se liittyy kehooni, joka on alkanut muuttua ja inhottaa minua. Menen saunaan naisten kanssa vastentahtoisesti ja katson, kun kaverini vilkuttaa minulle hymyillen ja menee pihasaunaan miesten kanssa. Tiedän, että hän kuuntelee

Miksi transsukupuoliset tarvitsevat omat vertaistuki-iltansa

Olipa kerran transpoika, joka asui kylässä, josta oli aivan turha etsiä vertaistukea transsukupuolisuuden suhteen. Ei tiedossa muita transihmisiä, transsukupuolisia eikä edes cishomoja. Kylän ainoat nuorille suunnatut aktiviteetit olivat urheilua tai uskonnollisten yhteisöjen järjestämiä iltoja, joihin ei kannattanut transsukupuolisena astua jalallaankaan ainakaan mikäli oli etsimässä tukea. Joka puolella oli vain cissukupuolisia heteroita, jotka eivät ymmärtäneet mitään siitä, mitä on olla transsukupuolinen. Elettiin aikaa, jolloin nettiyhteydet olivat niillä seuduilla tuskaisen hitaat ja vertaistukea muiden transmiesten parista sai netissä varsin rajallisesti verrattuna älypuhelinaikaan. Halu tavata itsensä kaltaisia ihan kasvokkain kasvoi ajan myötä niin suureksi, että poika oli valmis maksamaan kohtuullisen ison summan linja-autolipusta ja matkustamaan lähimpään kaupunkiin. Siellä sijaitsi lähin Seta, jolla oli monenlaista toimintaa, mukaanlukien tapaamisia hlbt-nuorille.

Arvon feministi, lakkaa kutsumasta minua nais- tai miesoletetuksi

Kuva
En ole koskaan pitänyt sanoista naisoletettu ja miesoletettu tai pitänyt niitä edullisina transsukupuolisten kannalta. Itse asiassa niiden käyttäminen useimmissa tapauksissa lähinnä ärsyttää minua. Feministinen keskustelu tuntuu nykyään noudattavan kaavaa, jossa cisnainen kertoo jotain omia kokemuksiaan ja lisää perään "niin kuin varmasti muillakin naisoletettuina kasvaneilla". Hän olettaa kokemustensa olevan esimerkiksi useimmilla transmiehillä samanlaisia kuin hänellä ja tekevän transmiehistä jotenkin samanlaisia kuin hänestä. Tämä kyseinen toiminta ei eroa juuri mitenkään siitä, että joku olettaa minun olevan jonkinlainen ja ajattelevan tai käyttäytyvän tietyllä tavalla, koska genitaalini olivat jonkinlaiset syntyessäni. Termiä naisoletettu käyttävät voisivat aivan yhtä hyvin niputtaa minut suoraan naiseksi, jos he ohittavat sen, että olen transsukupuolisuuteni takia kokenut minuun kohdistetut naistyypilliset oletukset hyvin eri tavalla kuin cisnaiset ovat ne ko

Miksi minä en osallistu Prideen

Jotkut ajattelevat, että kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat juhlivat Pridea, vaikka osa sateenkaarikansasta ei tee niin monista eri syistä. Minä olen kaksi kertaa osallistunut Pride-kulkueeseen ja muuhun hulinaan kaverini pyytämänä ja se riitti minulle. Sille, miksi en erityisemmin välitä Pridesta on monta syytä. Ensimmäinen syy on se, että Pride keskittyy yhä enimmäkseen homojen asioihin ja sen juhlimiseen, että rakkaus kuuluu kaikille. Minä en ole homo. Minä olen heteroseksuaalinen sukupuolivähemmistön edustaja eikä minun asioissani ole kyse siitä, ketä minä saan rakastaa. Niissä on kyse siitä, tunnustetaanko olemassaoloni sellaisena kuin olen. Minä en pidä siitä, että Pride tiivistää kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt lähinnä homoiksi ja transihmisiksi. LGBTIQA+ lyhennetään yleisesti muotoon LGBT ja siitäkin lähinnä kolme ensimmäistä kirjainta ovat edustettuina. Minä itse en käytä kyseistä lyhennettä enkä edes pidä siitä. Intersukupuoliset ja asek

Kromosomit eivät paneta ketään

Kuva
Katselin muutama päivä sitten Neloselta Kielletty rakkaus -ohjelmaa, jossa transsukupuolinen mies ja hänen naispuolinen puolisonsa kertoivat siitä kuinka ovat joutuneet kiusaamisen kohteiksi vain siksi, että ovat rakastuneet toisiinsa. Loanheitto oli tyypillistä transmiehen naiseksi haukkumista ja heidän seksuaalisen suuntautumisensa kyseenalaistamista. Tämä on yksi syy sille, miksi minä olen valinnut elää melko kaapissa transasioiden suhteen. Cissukupuoliseksi mieheksi (cissukupuolinen = ei-transsukupuolinen) tulkittuna kukaan ei kyseenalaista sukupuoltani eikä seksuaalista suuntautumistani ja läheisenikin ovat turvassa tällaiselta, mutta julkisesti transsukupuolisena sitä joutuu kohtaamaan usein. Tästä päästäänkin asiaan liittyvään aiheeseen, joka on ollut minulla pitkään kirjoitettavana. Nimittäin transsukupuolisten seksuaalisuuteen ja parisuhteisiin suhtautumiseen. Kulttuurissamme vallitsee yhä melko vahva käsitys seksuaalisuudesta jonain syntymässä muuttumattomasti määr