Arvon feministi, lakkaa kutsumasta minua nais- tai miesoletetuksi


En ole koskaan pitänyt sanoista naisoletettu ja miesoletettu tai pitänyt niitä edullisina transsukupuolisten kannalta. Itse asiassa niiden käyttäminen useimmissa tapauksissa lähinnä ärsyttää minua.

Feministinen keskustelu tuntuu nykyään noudattavan kaavaa, jossa cisnainen kertoo jotain omia kokemuksiaan ja lisää perään "niin kuin varmasti muillakin naisoletettuina kasvaneilla". Hän olettaa kokemustensa olevan esimerkiksi useimmilla transmiehillä samanlaisia kuin hänellä ja tekevän transmiehistä jotenkin samanlaisia kuin hänestä. Tämä kyseinen toiminta ei eroa juuri mitenkään siitä, että joku olettaa minun olevan jonkinlainen ja ajattelevan tai käyttäytyvän tietyllä tavalla, koska genitaalini olivat jonkinlaiset syntyessäni.

Termiä naisoletettu käyttävät voisivat aivan yhtä hyvin niputtaa minut suoraan naiseksi, jos he ohittavat sen, että olen transsukupuolisuuteni takia kokenut minuun kohdistetut naistyypilliset oletukset hyvin eri tavalla kuin cisnaiset ovat ne kokeneet. Minä en ole pystynyt samaistumaan kuin aniharvoihin cisnaisten kokemuksiin. Se, että minun oletetaan olevan heidänkaltaisensa, koska olen elänyt jossain sosiaalisessa sukupuolessa tai koska minua on yritetty väkisin kasvattaa jonkinlaiseksi on minun tunkemistani naismuottiin. Se, että minusta tehdään jatkuvasti tällaisia oletuksia on yksi ahdistavimmista asioista transsukupuolisena miehenä olemisessa.


Havainnollistava esimerkki asiasta voisi olla eräs lapsuuteni tapaus. Kun istuin pienenä penkillä syömässä jäätelöä siskoni ja hänen kaverinsa kanssa markkinoiden jälkeen, ohimenevä papparainen käski meidän istua jalat yhdessä niin kuin tyttöjen kuuluu, koska hän näki siskoni pikkuhousut hameen alta. Siskoni ja hänen kaverinsa vetivät jalkansa yhteen noloina, minä naurahdin ja istuin entistä enemmän jalat levällään. Minulla oli housut jalassa. Siskoni on kertonut muistavansa tapauksen yhä aikuisiällä ja sanoo sen hävettäneen häntä pitkään ja saaneen hänet tarkistelemaan aina hame päällä istuessaan, että jalat ovat yhdessä.

Minäkin muistin tapauksen siskoni mainittua asiasta, mutta papan sanat eivät koskaan liikuttaneet minua, koska en minä ollut tyttö. Minun aivoni reagoivat tapahtumaan aivan toisin, vaikka pappa kuinka piti minua tyttönä. Sama asia voidaan yleistää vaikka mihin nuoruuden kokemuksiini, jotka ovat eronneet cistyttöjen vastaavista hyvin paljon.

En usko, että kovin moni cistyttö on esimerkiksi jättänyt tanssimatta vanhojen tansseja, koska on kokenut mekkoon pakottamisen pojan parina hyvin nöyryyttäväksi. En usko, että heidän on tehnyt mieli hakata hampaat kurkusta alas heistä kiinnostuneelta cispojalta, koska heistä on ollut niin nöyryyttävää ja oksettavaa, että joku on pitänyt heitä viehättävänä tyttönä. En usko, että he ovat tunteneet suunnatonta surua joka kerta, kun cispojat ovat puhuneet peniksistään.






Termi naisoletettu on mielestäni perusteltu vain silloin, kun puhutaan henkilöstä, jonka tiedetään olevan jotain muuta kuin nainen, mutta halutaan viitata siihen, että hänet tulkitaan naissukupuolen edustajaksi ulkomuotonsa vuoksi. Heti, jos sanaa aletaan käyttää jossain tarkemmin spesifioidussa yhteydessä, jossa aletaan yleistää kaikkien naiseksi oletettuina joskus eläneiden kokemuksia tai luonnetta jonkinlaisiksi, se muuttuu suorastaan huonoksi.

Toinen esimerkki, jonka voin antaa on eräs keskustelu, jonka luin taannoin. Siinä puhuttiin tyttöjen ja poikien kehityksestä ja aivoista. Kirjoittaja puhui itsekin siitä, että aivot muokkautuvat sen mukaan miten niitä käytetään. Kuitenkin hän oletti heti perään kaikkien naisoletettujen aivojen reagoivan samalla tavalla yhteiskunnalliseen seikkaan X, joka tässä tapauksessa koski nuoria tyttöjä ja heihin kohdistettuja seksuaalisen halukkuuden oletuksia.

En taaskaan pystynyt samaistumaan koko aiheeseen millään tasolla. Minua ei ole kukaan koskaan ahdistellut. Ennen kaikkea minä edustin ja sitä osapuolta, joka niitä tyttöjä seksuaalisesti halusi. Pidin keskustelua lähinnä poikien ja miesten seksuaalisuuden demonisoimisena. Valitan.



Termi naisoletettu mitätöi transsukupuolisen pojan kokemusten eroavaisuudet cistyttöjen vastaavista. Minun nuoruuteni ei ollut cistytön nuoruus. Meille tapahtui joitain samoja asioita, mutta koimme ne pääsääntöisesti hyvin eri tavalla. Transsukupuolinen poika on transsukupuolinen poika, vaikka hänet oltaisiin kasvatettu miten ja yhteiskunta olisi olettanut hänestä mitä nuoruudessa.

Hän saa olla transsukupuolinen poika vain silloin, kun hänen olemassaoloaan ei typistetä "naisoletettuna" olemiseksi. Sen sijaan, että puhutaan nais- ja miesoletetuista, on parempi puhua cistytöistä ja cispojista sekä transtytöistä ja transpojista silloin, kun tällaiseen erotteluun on tarve.

Sen sijaan, että keksitään omituisia sanakötöstyksiä, joita painostetaan ihmisiä käyttämään, voitaisiin puhutella ihmisiä normaalisti miehinä ja naisina ja muistuttaa, että toisen sukupuolen määritteleminen ulkonäön kautta on oletus.



Lisäksi olisi syytä muistaa, että myös ihmisellä itsellään on jokin vastuu elämästään. On olemassa transsukupuolisia, jotka eivät pääse hoitoihin esimerkiksi terveydellisistä syistä ja olen pahoillani heidän puolestaan. Valtaosa nais- ja miesoletetuista puhuvista ei kuitenkaan ole heitä vaan ihmisiä, jotka eivät edes koe sukupuoliristiriitaa ja halua hoitoja, mutta jotka identifioituvat jostain syystä transsukupuolisiksi.

Jos ihminen haluaa näyttää naiselta eikä tee asialle mitään, on hänen omalla vastuullaan jos hänet oletetaan naiseksi. Ei voida olettaa, että koko loppu yhteiskunta alkaa pyöriä hänen ympärillään. On lähinnä epäkohteliasta alkaa kutsua kaikkia muita heidän vuokseen mies- tai naisoletetuiksi. Tämä pätee niin cissukupuolisiin kuin prosessin käyneisiin transsukupuolisiinkin.