Dunning - Kruger -efekti saa sinutkin kuvittelemaan, että kohtelet miehiä ja naisia samalla tavalla, vaikka et tee niin
Merkittävä osa ihmisistä uskoo, että he eivät suhtaudu eri tavalla ihmisiin heidän sukupuolensa perusteella. Heille kaikki ovat vain ihmisiä, tai jos he tiedostavatkin määrittelevänsä ihmisten sukupuolen alitajuisesti heti heidät tavatessaan, he väittävät, että sillä ei ole heille mitään väliä. Erilaisia variaatiota tästä käsityksestä saa lukea lähes päivittäin.
Muutamana esimerkkinä Demi-lehden sivuilla oli taannoin kampanja, jossa yhtenä kohtana oli pyhä lupaus, että ethän kohtele ihmisiä eri tavalla heidän sukupuolensa perusteella. Yle julkaisi luokattoman pinnallisen jutun siitä, miten sukupuoli rajoittaa nuoria. Siinä eräs nuori mies ihmetteli, mitä väliä sukupuolella enää edes on. Toisessa kolumnissa haastateltu taas väitti, että suomalaisessa arjessa sukupuolella ei ole juuri mitään väliä. Puolustusvoimat vastasi saamaansa kritiikkiin, että ei heillä ole mies- ja naissotilaita, on vain sotilaita. Totuus asiasta on kuitenkin tämä.
Idealistinen sukupuolineutraalius
Ilmiötä kutsutaan idealistiseksi tai valheelliseksi sukupuolineutraaliudeksi. Sitä kutsutaan sellaiseksi siksi, että näiden ihmisten käsitys siitä, miten he ajattelevat ja käyttäytyvät ei vastaa todellisuutta. He elävät illuusiossa, joka ei ole totta. Heidän ja muiden sukupuolilla on paljon enemmän väliä myös heille kuin he pystyvät hahmottamaan. 99,9 % Puolustusvoimien sotilaista on toisille koko ajan miehiä tai naisia.
Transsukupuolisena, joka on elänyt kahdessa sosiaalisessa sukupuolessa (sukupuolessa, jonka edustajaksi minut on ulkomuotoni perusteella tulkittu) tämä ilmiö on tuttu monella tavalla. Erilaisista tilanteista, jotka muuttuivat sosiaalisen sukupuolen muututtua voisi kirjoittaa kirjan, eikä sekään riittäisi kattamaan sitä, miten monin tavoin erilaista on elää miehenä kuin naisena. Olen tavannut valtavan määrän ihmisiä, jotka uskovat pyhästi kohtelevansa ihmisiä aivan samalla tavalla sukupuolesta riippumatta. Tästä huolimatta en ole vielä koskaan eläessäni tavannut ensimmäistäkään ihmistä, joka oikeasti toimisi tällä tavalla. En transpiireissä enkä niiden ulkopuolella.
Koska asia on sellainen, että ihmiset eivät sitä tiedosta, se on selitettävä auki mahdollisimman havainnollistavasti.
Moni transsukupuolinen mies on kokenut ennen prosessia tilanteen, jossa känninen miespuolinen henkilö alkaa iskeä heitä. Hän puhuttelee sinua naisena, kutsuu sinua naiselliseksi, flirttailee sinulle ja on päivän selvää, että hän haluaa sinulta p**lua. Kun osoitat, että et todellakaan ole kiinnostunut hänestä ja tilanne ärsyttää sinua, keskustelu kääntyy sattumalta transsukupuolisuuteen. Hän alkaa väittää, että ei hän ainakaan suhtaudu yhtään eri tavalla miehiin ja naisiin. Silmistä loistaa täydellinen kyvyttömyys nähdä, että hän on juuri kohdellut sinua tavalla, jolla hän ei koskaan kohtelisi yhtään miestä. Hän ei tulisi iskemään heitä, kutsumaan heitä naisellisiksi, filrttailemaan heille tai vonkaamaan juuri tietynlaista seksiä. Jos hän sattuisikin olemaan kiinnostunut miehistä, hän viehättyisi heissä eri asioista, puhuisi heille eri sanoilla ja haluaisi erilaista seksiä heidän kanssaan. Tällaista todellisuutta ei ole naisille olemassa.
Toinen esimerkki on eräs nuoruuteni kokemus. Olin bileissä teini-ikäisenä. Naispuoliset kaverini meikkasivat hiprakassa peilin edessä, korostivat estrogeenin muovaamia kasvon- ja kehonpiirteitään (ymmärtämättä asiaa) ja juttelivat miespuolisista ihastuksistaan. Minä istuin nurkassa juomassa olutta ja seurasin heidän touhujaan. Jossain vaiheessa keskustelu kääntyi sukupuoleen. Eräs heistä ärsyyntyi ja tokaisi, että mitä väliä sillä sukupuolella edes on, hän ainakin suhtautuu aivan samalla tavalla miehiin ja naisiin. Toinen komppasi häntä. Sen jälkeen he painuivat kikkelillisten testosteronin muovaamien ihastustensa perään, joille he hymyilivät, joiden jutuille he hihittelivät ja joita he kohtelivat täysin eri tavalla kuin minua koskaan. Olin aivan riittävän älykäs ymmärtämään jo sen ikäisenä, että se johtui vartalostani ja että kaverini eivät tiedostaneet ristiriitaa ajattelunsa ja käytöksensä välillä.
TERF-henkinen transsukupuolisen pojan isä kirjoitti rapakon takaa blogiaan (mahdollisesti feikkiblogi, mutta sillä ei ole tämän kannalta väliä) lapsensa transhömpötyksestä. Hän totesi, että hänen tyttärensä voi aivan hyvin kulkea kotona lököttävissä housuissa ja todeta, että on inhottavaa, kun on menkat. Hän sanoi, että sukupuoli ei ole heillä mikään iso asia. Isältä jäi huomaamatta, että hän oli juuri käynyt vuosien raivoisan kampanjan siitä, että hänen lapsensa on oltava tyttö eikä poika. Hän ei saa leikkauttaa rintakehäänsä tai genitaalejaan eikä muuttaa nimeään tai elää sosiaalisesti miehenä koulussaan. Hän ei saa olla poika. Hän oli jatkuvasti, joka päivä puhuttelut ja kohdellut lastaan täysin eri tavalla kuin jos hän olisi ollut cissukupuolinen poika. Puhumattakaan siitä, että lapsi oli vankina vartalossaan, jossa hänellä oli kuukautiset, vagina ja rinnat, jotka määrittelevät hänen seksielämäänsä, hänestä kiinnostuvien ihmisten joukon ja kaiken muunkin hänen loppuelämänsä ajan. Sukupuoli ei ole mikään pikku juttu. Sukupuoli on kokopäivävankila.
Jos olet joskus eksynyt erityisesti feministien kansoittamille nettifoorumeille, olet saattanut huomata, että ne ovat täynnä ihmisiä, jotka ihmettelevät, että miksi miehet eivät näe heitä ihmisinä vaan naisina ja miksi he eivät mene elokuvateattereihin katsomaan naisten oikeuksista kertovia elokuvia. He väittävät, että he eivät itse tee näin vaan kohtelevat miehiä ja naisia samalla tavalla. Jos olet joskus lukenut pidemmälle, olet saattanut huomata jotain kummallista. Eivät nämä naiset ole elokuvissa katsomassa miesten oikeuksista kertovia elokuvia tai erityisen kiinnostuneita miesten oikeuksista. Kun nainen tekee jossain kotitöitä, näppikset kipinöivät raivosta. Kun miehet tekevät niitä, se on hienoa. Kun elokuvassa raiskataan nainen, näppikset kipinöivät taas. Kun mieheltä leikataan penis irti sarjassa, on hiljaista. Samat sukupuolettomat, sukupuolettomissa suhteissa elävät ihmiset tokaisevat muutaman promillen humalassa miten ihana miehen matala ääni on, kehuvat miehen kehoa, josta sukupuolta ei tarvitse arvailla ja laukovat munavitsejä. Kun tulee puhe naisista, ei näy yhtään naista kehumassa ihanaksi matalaäänistä Pirkkoa, jolla kasvaa parta. Joku korkeintaan vääntää naamansa irvistykseen. Väkisinkin tulee mieleen, miten he eivät voi nähdä miten ristiriitaista heidän toimintansa on.
Ihmiset eivät pysty arvioimaan käytöstään objektiivisesti
Selitys sille, miksi ihmiset sanovat käyttäytyvänsä tavalla, jolla he eivät todellisuudessa käyttäydy löytyy ns. Dunning-Kruger -efektistä eli tutummin ylivertaisuusvinoumasta.
Jos ihminen, joka ymmärtää matematiikasta vain plus- ja vähennyslaskut laitetaan arvioimaan omia kykyjään, hän arvioi yleensä kykynsä aivan ylivertaisiksi, koska hän ei edes tiedä, mitä kaikkea muuta matematiikka on ja mitä hänen pitäisi osata ollakseen todella loistava.
Tämä ihmisille tyypillinen ajattelun vinouma on tuttu monille. Harvempi tulee ajatelleeksi, että se ei päde vain matematiikkaan vaan myös heidän kykyynsä arvioida omaa käytöstään muita kohtaan.
Kun ihminen laitetaan arvioimaan sitä, miten hän kohtelee muita, maailma on aina täynnä ihmisiä, jotka ovat hirveän neutraaleita. He julistavat, että eivät edes näe ihonväriä, eivät edes huomaa sukupuolta ja rakastavat kaikkia eläimiäkin aivan tasapuolisesti.
Samaan aikaan nämä ihmiset ahdistuvat ollessaan ainoita valkoisia asuinalueellaan ja närkästyvät, jos mustien hahmojen määrä tv-ohjelmissa kasvaa. He elävät suhteessa, jossa eivät olisi päivääkään jos toisen sukupuoli muuttuisi. He syövät karitsanlihaa ja häätävät lapamadot kehostaan.
Kuten Dunning-Kruger -efektiin kuuluu, varmimpia ja kovaäänisimpiä asiastaan ovat yleensä ihmiset, jotka tietävät vähiten. Valitettavasti kriittisimpiä omia ajatuksiaan kohtaan ovat ne, jotka tietävät eniten ja joiden pitäisikin olla enemmän äänessä.
Kun ihminen laitetaan arvioimaan miten hän kohtelee miehiä tai naisia, suurin osa ihmisistä alkaa ajatella julkisuudessa paljon esillä olleita asioita, kuten sitä saavatko tytöt tai pojat heidän mielestään pukeutua jotenkin, valita kumppanikseen jonkin sukupuolisen ihmisen tai tehdä jotain työtä. Koska nämä ovat ainoita asioita, joita he ymmärtävät sukupuolten kohtelun pitävän sisällään, he päätyvät helposti julistamaan, että kohtelevat aivan samalla tavalla miehiä ja naisia. Nämä asiat ovat kuitenkin vain pintaraapaisu kaikesta siitä, mitä kaikkea sukupuolten erilainen kohtelu on.
Jotta he voisivat nähdä oman toimintansa realistisemmin, heidän pitäisi ensin ymmärtää mitä kaikkea sana kohtelu pitää sisällään. Kohtelua eivät ole vain lelut ja vaatteet tai se, että Sanna Marin ei saa arvostelematta ryypätä kuin mies. Kohtelua on jokainen pieninkin ele, sana, äänensävy, odotus, määrittely, halu tai ilmaistu ajatus, joka kohdistuu muihin heidän sukupuolensa vuoksi.
Me kaikki teemme tällaisia asioita koko ajan. Jos emme tekisi, lajimme ei esimerkiksi lisääntyisi. Pelkkä lisääntymisakti ja kaikki siihen johtava parinvalinta on toisen sukupuolen kohtelemista alusta loppuun eri tavalla kuin toisen.
Istun kahvipöydässä kaverini kanssa.
- Koetko sä, että joidenkin ihmisten suhtautuminen suhun on muuttunut nyt ku sä elät miehenä? Hän kysyy.
- Aika lailla kaikkien ihmisten suhtautuminen on muuttunut jotenkin, totean hänelle.
- Häh? Ai munki muka? Enhän mä suhtaudu eri tavalla miehiin ja naisiin, kaverini toteaa hämmentyneenä.
- Suhtauduthan sinä, koko ajan, totean hänelle ja vilkaisen häntä pöydän ylitse.
- Ai miten niin? Hän kysyy sen näköisenä kuin ei voisi uskoa kuulemaansa. Mietin hetken mitä sanon ja päätän olla rehellinen, vaikka tiedän, että se voi provosoida häntä.
- Sinä tietääkseni harrastat seksiä vain miesten kanssa. Hymyilet ja puhut tietyllä tavalla vain heille, et ikinä naisille. Sinä kutsut vain miehiä komeiksi ja naisia kauniiksi etkä näe samoja piirteitä heissä viehättävinä. Kun sinä suutuit Lissulle, haukuit häntä typeräksi lehmäksi. Kun sinä haukut miehiä, käytät aivan erilaisia termejä. Kun sinulla ja Lissulla tyhjeni akku autosta, sanoit, että soititte kaikille tutuille pojille, joiden arvelitte olevan jossain lähistöllä. Sinä et puhu ikinä miehille kuukautisistasi, mutta naisille puhut niistä usein. Sinä vietät tyttöjen iltoja tyttöjen kanssa, että saatte puhua tyttöjen juttuja. Kun olimme nuoria ja kävin ennen sukupuolenkorjausta saunassa säätösi kanssa juomassa kaljaa olit hapan minulle, koska olit mustasukkainen. Nykyään et välitä, koska tiedät, että he eivät kiinnostu minusta..
Kaverini alkaa punehtua ja keskeyttää pitkän litaniani.
- No mutta ethän sinä itsekään katso miehiä ikinä niin kuin kauniita naisia. Etkä puhu minulle kaikkia asioita, joita puhut poikien kanssa, varsinkin jos ne ovat transsukupuolisia, hän puolustautuu.
- En niin. Ero on siinä, että minä en väitä, että suhtautuisin samoin ihmisiin heidän sukupuolestaan riippumatta. En pysty siihen, vaikka haluaisin enkä usko, että kukaan pystyy.
- Mitä pahaa siinä sitten edes on, hän jatkaa.
- Ei minusta mitään. Mutta siinä on, että väittää, että suhtautuu miehiin ja naisiin samoin, vaikka ei oikeasti tee niin. Sellaisten ihmisten takia me transsukupuoliset olemme hörhöjä, kun sanomme että sukupuolella on vliä. Emme me ole hörhöjä. Niitä ovat ihmiset, jotka kuvittelevat, että heidän sukupuolellaan ei ole väliä, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
- No tuossa on pointti.
Olemme eläimiä. Monet tekemämme asiat ovat niin automaattisia, että emme huomaa tekevämme niitä ellei meitä tehdä niistä tietoisiksi.
Kirjoitan sukupuolen merkityksestä siksi, että yhteiskunta on täynnä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sen todellisesta merkityksestä elämään mitään. He elävät kuvitelmassa, joka ei ole totta.
On paljon parempi myöntää, että ei kohtele miehiä ja naisia samalla tavalla, kuin väittää, että tekee niin, vaikka ei oikeasti tee. Todellisuuden kieltäminen ei edistä mitään, ei myöskään vähemmistöjen asioita.
