Mikä on nainen? Munasolujen kanssa syntyneiden vartalot ovat moninaistuneet, eikä sana nainen voi enää tarkoittaa niitä kaikkia

"Hän voi olla uros, mutta mies hän ei ole" kuuluu sosiaalisen median keskusteluissa usein ilmenevä lausahdus, kun puhutaan transsukupuolisista naisista. Biologiapuritistit, joista kaikissa yhteiskunnan keskusteluissa tulee noudattaa biologian käyttämiä luokitteluja toteavat tähän, että biologiassa mies on se, jolla on siittiöitä ja nainen se, jolla on munasoluja. 

Heiltä unohtuu kaksi asiaa. 

Ensimmäinen on se, että sana nainen ei ole koskaan tarkoittanut arkielämässä kenellekään pelkkää munasolua. Nainen on tarkoittanut kokonaisuutta kaikkine kehollisine ominaisuuksineen. Yksikään ihminen ei näe kadulla käveleviä munasoluja eikä rakastu naisessa munasoluun vaan jokaiseen kehon nipukkaan, kaareen ja ääneen. Kun puhutaan siitä millaisia naiset ovat, sitä eivät määritä yksin heidän munasolunsa vaan kaikki heidän kehojensa ominaisuudet. 

Toinen asia on se, että biologiassa sille, joka kantaa munasoluja on jo olemassa toinen nimitys. Se on naaras. 

Nainen ei enää voi olla synonyymi naaraalle

Sanaa nainen on käytetty synonyymina käsitteelle naaras. Se on toiminut viime vuosikymmeneen saakka jotakuinkin siksi, että siitä, että joku on naaras on voinut vetää melko suoran johtopäätöksen, että hänellä on tietynlainen keho ja hän on sitä, mitä arkielämässä käsitämme sanalla nainen.

Enää näin ei ole. 

Lääketiede on moninaistanut ihmisten kehot niin, että uroksen tai naaraan sukusolujen kanssa syntymisestä ei voi vetää kovinkaan suoria johtopäätöstä yksilön ulkoasusta, genitaaleista, rintakehästä, hormoneista, lihasmassasta eikä tarpeeksi aikaisin transitioituneista ihmisistä edes luuston mallista. Puhumattakaan käyttäytymisestä.

Naaraat ja urokset ovat muotoutuneet kokonaisiksi pöheiköiksi erilaisia fyysisiä olomuotoja, joista nainen ja mies ovat vain yksiä. Yhteiskunnan pitäisi tunnustaa tämä ja jättää termit naaras ja uros tarkoittamaan siittiöiden ja munasolujen kantajia. 

Sanat mies ja nainen pitäisi erottaa niistä ja määrittää tarkoittamaan miesten ja naisten kehoja kaikkine ominaisuuksineen. Kaikille medikaalisesti muutetuille vartaloille, jotka poikkeavat näistä riittävän paljon pitäisi kehittää omat, juuri niitä tarkoittavat terminsä. 

Tällä tavalla pystymme käymään parempaa, tarkempaa ja merkityksellisempää keskustelua sukupuolesta ja erottelemaan, millaisesta ihmisestä me tosiasiassa puhumme. Tämän tekeminen ei kiellä näiden vartaloiden biologista sukupuolta millään tavalla.

Korostan, että en puhu tässä kirjoituksessa identiteeteistä enkä sosiaalisesta sukupuolesta eli siitä sukupuolesta, jonka edustajaksi ihminen sosiaalisessa kanssakäymisessä tulkitaan. Transsukupuolisuudessa on kyse myös fyysisten ominaisuuksien muuttamisesta eikä heidän asioidensa ajamisessa voi siksi olla kyse vain niistä. Puhun fyysisistä vartaloista ja niitä tarkoittavista käsitteistä. 

Mikä on nainen?

Jotkut väittävät, että transsukupuoliset eivät osaa määritellä mikä heille on nainen tai mies. Nähdäkseni se on hyvin yksinkertaista. Minulle nainen on määritelmällisesti ihmislajin biologinen naissukupuolen edustaja, joka ei ole korjannut sukupuoltaan medikaalisesti. 

(Transsukupuolinen nainen on identiteetiltään nainen ja moni heistä on myös sosiaalisesti nainen. Fyysisesti hän on eri asia kuin biologiset, cissukupuoliset naiset ja siksi kehoista puhuttaessa heille tulee olla oma kategoriansa.)

Nainen ei ole vain munasolu. Nainen on kokonaisuus, joka koostuu kaikesta siitä, mitä biologinen ihmisnainen on. Imettävä, synnyttävä, menstruoiva, rinnallinen, vaginallinen olento, jolla on yleensä tietynlainen koko ja lihasvoima mieheen verrattuna. Kaikki nämä asiat yhdessä määrittävät naiseutta ja sitä millaisia naiset ovat. Miten he ajattelevat, miten he käyttäytyvät ja millaisia ongelmia heillä on elämässään. 

Mitä enemmän naisten kehollisia ominaisuuksia muutetaan, sitä enemmän lopputulos eroaa naisista paitsi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, myös sosiaalisilta ongelmiltaan tai kokemuksiltaan ja käytökseltään.

Tätä pystyy havainnoimaan seuraavanlaisen ajatusleikin kautta. 

Jos kehittäisimme lääketieteen avulla miehen näköisen, miestä isomman, möreä-äänisemmän, peniksen kaltaisen ulokkeen avulla munasolunsa toiseen naiseen siittiöitä odottamaan ejakuloivan olennon, ei se enää olisi nainen, vaikka se kuinka kantaisi munasoluja sisällään. Sen sukupuolirooli, käyttäytyminen ja seksuaalisuus olisivat täysin erilaisia. Sille ei olisi mitään hyötyä naisten persoonaominaisuuksista, jotka ovat kehittyneet synnyttäjän ja hoivaajan kehossa ja roolissa elävälle ihmiselle. Sillä olisi naisen kanssa tekemistä suunnilleen sukusolun ja kromosomien verran.

Tällaisen olennon kutsuminen naiseksi ei palvelisi mitään, koska meillä olisi väistämätön tarve määritellä puhummeko tällaisesta olennosta vai biologisesta naisesta kaikkine ominaisuuksineen, oli kyse melkein mistä tahansa yhteiskunnallisesta asiasta. Turha kuvitella, että nämä olennot kisaisivat urheilussa naisten kanssa samassa sarjassa, olisivat lääkärin vastaanotolla tai parisuhdemarkkinoilla sama asia, tai heille markkinoitaisiin pimppirasvoja hiivatulehdukseen. 

Naisia koskeva tieto ei auta transsukupuolisia miehiä

Emme pysty lähitulevaisuudessa näin radikaaleihin muutoksiin, mutta sama ongelma pätee jo nyt transsukupuolisiin miehiin. 

Kun naisia koskevat tilastot tai tutkimustieto johdetaan suoraan sellaisinaan koskemaan esimerkiksi transsukupuolisia miehiä biologisen sukupuolen vuoksi, lopputulos ei ole tyydyttävä. 

Jos transsukupuolisena miehenä etsii tietoa siitä, millainen rintasyöpäriski on 20 vuoden hormonikorvaushoidon ja mastektomian jälkeen, tieto siitä mikä se on biologisilla naisilla ei auta. Jos etsii tietoa siitä, paljonko oma kalorinkulutus on testosteronin käytön jälkeen, naisten tilastot eivät auta. Jos etsii tietoa siitä, miten suuri riski kohdata väkivaltaa tai tulla vaikka raiskatuksi on nimenomaan medikaalisesti transtitioituineilla transsukupuolisilla miehillä, naisia koskevat tilastot eivät auta. Ja niin edelleen.

Tämä jättää ihmiset väärän tiedon varaan. Näin toimitaan oikeastaan vain siksi, että transsukupuoliset miehet ovat vähemmistö, jolla ei ole yhtä paljon väliä.

Jos toimittaisiin toisin päin ja transsukupuolisia miehiä koskevat tilastot tai tutkimustieto johdettaisiin suoraan koskemaan cissukupuolisia naisia yhteisen biologisen sukupuolen eli munasolujen vuoksi, eikä eriteltäisi kenestä oikeasti on kyse, lopputulos voisi näyttää esimerkiksi tältä. (Yksi on tosiasiallinen tutkimustulos, loput valistuneita arvauksia.)

Biologisista naisista 60 prosentilla on kokemus haamupeniksestä.

60 prosenttia biologisista naisista haluaa itselleen peniksen.

60 prosenttia biologisista naisista on kiinnostunut seksuaalisesti naisista.

Biologiset naiset houkuttelevat itselleen kumppania korostamalla kehojensa maskuliinisia piirteitä.

90 prosenttia biologisista naisista ei koskaan synnytä.

Tällaisilla tilastoilla ei ole mitään tekemistä cissukupuolisten naisten kanssa. Jos tällä tavalla toimittaisiin, ei menisi kauaa, kun naiset itse alkaisivat savu korvista tulvien vaatia määrittelemään tarkemmin, mistä ihmisryhmästä on oikein kyse.

Jos näin ei toimittaisi, he lopulta irtisanoutuisivat naiseuden käsitteestä, koska kokisivat sen täysin irralliseksi itsestään ja heitä kuvaamattomaksi.

Kaikille muille asioille on oma nimityksensä, paitsi medikaalisesti muutetuille vartaloille

Transsukupuolisten kohtelu tällä tavalla ei ole muutenkaan linjassa muiden ihmisryhmien kohtelun kanssa. 

Kaikille intersukupuolisuuden muodoille, joiden kattama ihmismäärä on paljon transsukupuolisia pienempi on oma nimityksensä. Sama pätee muihin eläinlajeihin. Suokukkokoiraita on kolmea erilaista sorttia sekä käytöksen että ulkoasun puolesta. Ne kaikki ovat koiraita, mutta niitä kutsutaan kolmella eri termillä.

Jopa ihmislajin sukupuolten eri variaatioille kuten poikatytöille, femmepojille, lesboille ja jopa lesbojen alaryhmälle, butchlesboille on omat nimityksensä, joiden olemassaolon lähes kaikki tunnustavat.

Samaan aikaan, kun olemme luoneet oman nimityksensä jopa sukupuolen seksuaalisen suuntauksen tietynlaiselle maskuliiniselle versiolle, eräänlaiset biologiapuritistit ovat kuitenkin sitä mieltä, että transsukupuolisten tapauksessa tällaisia termejä ei saa olla olemassa. Heistä kaikkia munasolujen kanssa syntyneitä tulee kutsua ainoastaan yhdellä käsitteellä ja siittiöiden kanssa syntyneitä toisella käsitteellä - mies ja nainen.

Medikaalisen sukupuolenkorjauksen läpi käyneet transsukupuoliset miehet vartaloineen ja ominaisuuksineen eroavat naisista paljon enemmän kuin yksikään poikatyttö tai butchlesbo muista naisista. Siksi tällainen vaatimus ei ole perusteltu. 

Se, että kutsumme kaikkia jonkinlaisia sukusoluja kantavia, tai kantaneita ihmisiä naiseksi tai mieheksi sen sijaan, että kutsuisimme niitä juuri niiden ominaisuudet spesifioivalla termillä on ihmisen kielellisten ja älyllisten lahjojen hukkaan heittämistä. 

Se ei ole homo sapiensin toimintaa, vaan homo stultuksen toimintaa. Sen lopputulos ei myöskään ole enää nykyisessä vartaloiden merkittävään muuttamiseen kykenevässä yhteiskunnassa selkeys ja merkityksellisyys vaan sekasorto ja merkityksettömyys.