Panseksuaali on sukupuolineutraaliutta tuputtava transfetisti


Panseksuaali on yksi seksuaalista suuntautumista kuvaavista termeistä, joka on yleistynyt viimeaikoina voimakkaasti. Erityisesti se on yleistynyt sellaisissa piireissä, joissa halutaan tuoda esiin omaa tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta ja sen hyväksymisestä.

Panseksuaali tarkoittaa määritelmällisesti ihmistä, joka kokee seksuaalista vetoa kaikensukupuolisia ihmisiä kohtaan. Heillä ei ole minkäänlaisia kriteereitä kumppanin sukupuoliominaisuuksille. Panseksuaali eroaa biseksuaalista siinä, että biseksuaali viehättyy kahdesta sukupuolesta, ei kaikista ihmisistä.

Panseksuaalia markkinoidaan melko usein jonkinlaisena sukupuolivähemmistöt huomioivana terminä. Tämä käsitys on täysin virheellinen. Panseksuaali voi aivan hyvin olla transsukupuolisten näkökulmasta täysi idiootti, eikä se ole edes harvinaista.



Panseksuaali on todellisuudessa ollut aina transsukupuolisten keskuudessa voimakkaasti mielipiteitä jakava termi. Muistan yhä miten asiasta väännettiin kättä jo viisitoista vuotta sitten. Siinä missä epäbinääriset liputtivat panseksuaalia "sukupuolen moninaisuuden" tunnustavana terminä, binääriset sanoivat useammin, että biseksuaali on riittävä. Kaikkein eniten he painottivat, että he eivät halua mitään omaa erillistä termiä, jonka avulla kaikki sukupuolivähemmistöt aletaan niputtaa ja jolla heistä viehättymistä aletaan kuvata. 

Kuunteliko kukaan heitä? Ei tietenkään. Panseksuaalia alettiin markkinoida kaikkein haitallisimmalla tavalla eli seksuaalisena suuntautumisena, joka "huomioi myös sukupuolivähemmistöt". 

Väitän, että ennen termiä panseksuaali useimmilla ei käynyt edes mielessä, että eikö sukupuolivähemmistön edustajasta viehättyminen riippuen hänen sukupuolisista ominaisuuksistaan olisi mahtunut jonnekin akselille homo-bi-hetero.



Samalla alettiin toitottaa, että biseksuaalisuus on transfobiaa. Oikeasti biseksuaalisuudessa ei tietenkään ole mitään transfobista. Monet biseksuaalit seurustelevat transsukupuolisten kanssa ja monet transsukupuoliset ovat biseksuaaleja eivätkä panseksuaaleja. Jotkut biseksuaalit, mukaanlukien monet transsukupuoliset itse eivät halua seurustella transsukupuolisen kanssa, eikä sekään ole mitään fobiaa. Sille voi olla monia syitä.

Se sen sijaan on transfobista, että väittää, että ihmisen, joka seurustelee transsukupuolisen miehen tai naisen kanssa on oltava joku panseksuaali, joka viehättyy kaikesta mahdollisesta tai jolle sukupuolella ei ole mitään väliä. 

Väittäessään näin sanoo, että transsukupuolisen kanssa seurusteleva ei voi olla homo, hetero tai biseksuaali. Väittäessään näin sanoo, että transsukupuoliset miehet ja naiset eivät ole miehiä ja naisia vaan luokittelee heidät ainoastaan johonkin "sukupuolivähemmistö" -kategoriaan, joka ei kerro heidän sukupuolisista ominaisuuksistaan mitään.

Ja jos väittää, että jostain ihmisjoukosta viehättyät vain ihmiset, joille sukupuolella ei ole väliä eivätkä ihmiset, joille sukupuoli on ihailun kohde toisessa, se kertoo myös tarinaansa tällaisen ihmisen ajatuksista transsukupuolisista. Kuvitelkaa, että joku väittäisi, että vain ihmiset, joista ulkonäöllä ei ole mitään väliä voivat viehättyä transsukupuolisista.

Cissukupuoliset, jotka puhuvat biseksuaalisuuden transfobisuudesta ovat täydellinen esimerkki sijaisloukkaantuvasta enemmistöstä, joka huutaa vähemmistön puolesta jotain ymmärtämättä oikeastaan itsekään mitä he sanovat.

Muunsukupuoliset, joita biseksuaalisuus terminä vituttaa, koska se yleensä ulossulkee heidät taas ovat malliesimerkki siitä, miksi minä en pidä siitä, että he sotkeentuvat sukupuolivähemmistöjen miesten ja naisten asioihin.


Panseksuaalille ei ole olemassa transsukupuolisia miehiä ja naisia vaan miehiä, naisia ja transsukupuolisia.



Tyypillistä panseksuaalin puhetta. "Sukupuoli ei merkitse yhtään mitään". 



Panseksuaalisuuteen liittyy muitakin mielleyhtymiä, jotka eivät miellytä kaikkia transsukupuolisia. Sitä käyttävät itsestään hyvin usein he, joita kutsutaan tutummin transfetisteiksi.

Panseksuaalien ja ei-transfetistien kanssa seurustelemisessa on merkittävä ero. Normaalisti ihminen, joka seurustelee transsukupuolisen kanssa ei rakastu häneen siksi, että hän on transsukupuolinen. Tämä ei näyttele suhteessa minkäänlaista pääosaa vaan on vain yksi ominaisuus hänessä. Se ei välttämättä tule arjessa edes esiin kuin satunnaisissa puheenaiheissa tai lasten hankkimisessa, johon se väistämättä vaikuttaa. Tällaiset ihmiset eivät määrittele suuntautumistaan miksikään kumppaninsa transsukupuolisuuden vuoksi. 

Panseksuaaleille asia on tyypillisesti aivan toisin. He määrittelevät koko suuntautumisensa kumppaninsa transsukupuolisuuden kautta eivätkä heidän sukupuolensa kautta. Heille transsukupuolisuus on ASIA. He eivät oikeastaan edes näe transsukupuolisia miehinä tai naisina. Se on helppo huomata juuri siitä, että he kokevat biseksuaalisuuden jotenkin ulossulkevan sukupuolivähemmistöihin kuuluvat miehet ja naiset.

Omalta puolisoltani oli joskus kysytty, että onko hän panseksuaali, kun hän oli tuonut ilmi keskustelussa, että hänen miehensä on transsukupuolinen. Hän oli vastannut, että ei ymmärrä miksi hänen pitäisi olla panseksuaali. Ei se, että hänen miehensä on transsukupuolinen tarkoita, että hän rakastuu kaikkiin ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Ei näillä kahdella asialla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.



Panseksuaalia on kritisoitu terminä myös idealistisuudesta ja poliittisuudesta. Monet eivät usko, että sellaisia ihmisiä, jotka viehättyvät aivan kaikista ihmisistä sukupuoliominaisuuksista riippumatta on edes olemassa. Jopa biseksuaaleilla on yleensä selkeä painotus sen suhteen mikä sukupuoli kiinnostaa enemmän. Minäkään en pitkään uskonut panseksuaalien olemassaoloon. Ajattelin, että panseksuaalisuus on sukupuolineutraaliutta ajavan feminismin tuote, joka kehittää jatkuvasti termejä, joilla kaikki sukupuolen merkitykset voidaan kiertää.

Jossain vaiheessa törmäsin netissä tiettyyn ihmistyyppiin. Siinä missä jotkut eivät usko panseksuaalisuteen, näillä ihmisillä näyttää olevan päinvastaisia ongelmia. Nämä ihmiset inttävät usein, että on fobiaa tai syrjintää, jos ei halua olla jonkun kanssa tämän sukupuolen takia tai että ihmisten ei pitäisi asettaa kriteereitä sille kenestä viehättyvät. Pitäisi ainakin tutustua toiseen ennen kuin sanoo, että ei kiinnosta jne. He vihjaavat, että seksuaalisissa suuntautumisissa on kyse rajoittuneisuudesta tai kokeilunhalun puutteesta.

Valtaosa näistä ihmisistä sanoo olevansa panseksuaaleja. Kun olin törmännyt ilmiöön tarpeeksi monta kertaa aloin ajatella, että ehkä panseksuaalit ovatkin todellisia. Eihän kukaan muu kuin panseksuaali voi kuvitella, että kun kyrvän imeminen tai pillun nuoleminen kuvottaa jo ajatuksena niin se muuttuu siitä jollain tutustumisella.

Ei seksuaalinen halu synny siitä, että joku on kiva tyyppi. Keho ja sen sukupuoliset ominaisuudet ovat siinä äärimmäisen tärkeitä. Ihmisissä, jotka eivät koe näin täytyy olla jotain hyvin erilaista kuin valtaosassa, joilla on yleensä selkeät sukupuoliset preferenssit läpi elämänsä. (Transpiireissä seksuaalinen suuntautuminen on olevinaan nykyään kauhean muuttuva ominaisuus, mutta transpiirien totuudet ovat oma asiansa.)



Panseksuaaleja voi siis olla olemassa eikä kyse ole vain poliittisesta termistä. En kuitenkaan ihmettele miksi monissa herää epäilyksiä asian suhteen.

Panseksuaaleilla vaikuttaa menevän hyvin usein sekaisin kaksi eri asiaa. Se, että he voivat ihastua keneen tahansa sukupuolesta riippumatta ja se, että sukupuolella ei ole heille parisuhteessa muutenkaan mitään väliä. Ensimmäinen on mahdollista, jälkimmäinen ei. Ei ole olemassa yhtään ihmissuhdetta eikä varsinkaan parisuhdetta, jossa toisen sukupuoli ei olisi merkittävä tekijä. Parisuhde on nimenomaan kahden sukupuolisen olennon välinen, yleensä seksuaalinen ja romanttinen suhde. Sukupuolella on parisuhteessa suurempi merkitys kuin missään muissa ihmissuhteissa.

Sukupuolisuus on niin syvällä ihmisyydessä, että ilman sukupuolisuutta ei ole seksuaalisuutta eikä seksiä. Ihminen ei voi harrastaa seksiä ilman, että kyseessä on aina jollain tavalla sukupuolittunut akti. Ihminen ei voi haluta ja rakastaa kumppaninsa kehonpiirteitä tai ääntä ilman, että halu on aina sukupuolittunutta.

En mene sukupuolen merkitykseen parisuhteessa syvemmälle, kirjoitan asiasta myöhemmin. Pointti on siinä, että panseksuaalien viljelemä "näen ihmiset ihmisinä enkä sukupuolina" ja "rakastun ihmiseen en sukupuoleen" on kommentointia, joka osoittaa lähinnä sen, miten vähän tällaisia puhuvat ihmiset ymmärtävät siitä, mikä on sukupuoli. Kaikki rakastuvat ihmisiin eivätkä sukupuoliin. Se ei millään tavalla poista sukupuolen merkitystä.



Henkilökohtaisesti sähköisku peräaukkoon houkuttelee enemmän kuin seurusteleminen panseksuaalin kanssa.

Olen nähnyt elämässäni tarpeeksi niitä kavereita, jotka istuvat sukupuolettoman näköisen tädin vieressä, joka kertoo ylpeästi miten hänen kumppaninsa sukupuolella tai genitaaleilla ei ole yhtään mitään merkitystä hänelle. Miehen posket punoittavat, kun hän yrittää sietää sitä, että hänen miehuutensa ei merkitse mitään ja hänen kikkelinsäkin on täysin samantekevä asia omalle naiselle. Yön tunteina avaudutaan jossain salatussa nettiryhmässä kuinka paskaa se on.

Väitän, että lähes jokainen näistä kavereista, olivat he cis tai trans, on kateellinen miehille, jotka seurustelevat naisten kanssa, jotka ihailevat ja kehuvat heidän miehisiä ominaisuuksiaan. Se, että parisuhteessa tulee halutuksi sukupuolisena olentona on minulle parisuhteen ydin. Minä haluan suhteen, jossa saa olla mies tai nainen ja jossa oma sukupuoli on hyvä ja positiivinen asia. Ei jotain, jonka merkitys täytyy kieltää ja sulloa itsensä sukupuolettomaan ihmislokeroon. 

Minun ei tarvitse ihmetellä miksi panseksuaalisuudesta on muodostunut joidenkin transsukupuolisten keskuudessa niskakarvat pystyyn saava termi, jossa kiteytyy yhdessä sanassa lähes kaikki se, mitä he eivät ainakaan parisuhteeltaan halua.