Biologinen sukupuoli ei ole käyttökelpoinen konsepti yhteiskunnassa, jossa vartaloita voi muuttaa

Monissa maissa juridisen sukupuolen määrittelemistä on muutettu, jotta se mahdollistaisi paremmin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten sopeutumisen yhteiskuntaan. Käytännöt vaihtelevat, mutta yleensä sitä on muutettu enemmän itsemäärittelyä tukevaan suuntaan.

Tämä ei ole miellyttänyt kaikkia. Jotkut ovat esittäneet, että biologisen sukupuolen tulisi olla se sukupuoli, jonka perusteella ihmisistä keskusteltaisiin yhteiskunnassa, ja jonka perusteella juridisen sukupuolen tulisi määräytyä. 

He käyvät tätä keskustelua puhumalla biologisesta sukupuolesta ja sen vastineena jotenkin identifioituvista. Keskustelussa kieltäydytään täysin tunnustamasta vartaloaan medikaalisesti muuttaneita ihmisiä ja erottelemasta heitä ihmisistä, jotka ainoastaan identifioituvat.

He esittävät, että yhteiskunnasta tulee sekasortoinen paikka, jos sukupuoli määritellään jotenkin muuten kuin biologisesti. Näin voi käydä, jos pelkkä identiteetti määrittää ihmisten sukupuolen, enkä itse kannata tällaista toimintatapaa. 

Biologinen sukupuoli on kuitenkin yhtä huono vaihtoehto ja johtaa yhtä sekasortoiseen yhteiskuntaan, koska se kieltää vartaloaan muuttaneiden ihmisten vartaloiden tämänhetkisen todellisuuden. Se on asia, joka määrittää ihmisen sosiaalisen todellisuuden ongelmineen, ei syntymähetken vartalo.

Miksi biologinen sukupuoli ei ole hyvä termi

Biologisen sukupuolen käsitteen suurin ongelma on siinä, että se katsotaan määrittyväksi syntymähetkellä. Se katsotaan yleensä muuttumattomaksi, vaikka ihminen muuttaisi vartaloaan ja siitä poistettaisiin tai muutettaisiin lähes kaikki sekundääriset sukupuoliominaisuudet sekä sukuelimet. Jos biologinen sukupuoli on muuttumaton, se ei muuttuisi silloinkaan, vaikka pystyisimme tekemään lääketieteen avulla naisvartaloon syntyneestä siittämiskykyisen.

Biologinen sukupuoli oli käypä termi arkipäiväisessä keskustelussa, kun elimme aikakautta, jona synteettisiä hormoneita ei oltu keksitty tai vartaloa oli muuten vaikea muuttaa. Oli erittäin todennäköistä, että ihminen, joka oli syntynyt jonkinlaiseen vartaloon eli sellaisessa myös aikuisena. Hänen biologinen sukupuolensa, nykyinen vartalonsa ja sen myötä sosiaalinen sukupuolensa (=sukupuoli, jonka edustajaksi hänet tulkitaan) olivat linjassa keskenään.

Ajassa, jossa vartaloiden muuttaminen lääketieteen avuin yleistyy, termi biologinen sukupuoli ei enää ole sitä. Se sopii käytettäväksi lähinnä joissain lääketieteellisissä yhteyksissä, kuten potilastiedoissa. Arkipäiväisissä keskusteluissa se sen sijaan ei ole käyttökelpoinen termi, jos keskustelu liittyy sukupuolivähemmistöihin.

Millaisia ongelmia biologisesta sukupuolesta puhuminen aiheuttaa?

Biologisen sukupuolen käyttäminen sukupuolena, jonka kautta ihmisiä käsitellään yhteiskunnan eri osa-alueilla johtaa erityisesti transsukupuolisten, mutta myös muiden ihmisryhmien kohtaamiin ongelmiin. Olen avannut niitä seuraavassa muutamin esimerkein.

Seuranhaun ongelmat

Jos medikaalisesti sukupuoltaan korjannut transsukupuolinen mies laittaa deitti-ilmoituksen, jossa hän kertoo olevansa biologinen nainen, treffeille tuleva henkilö todennäköisesti pettyy pahasti. Olen varma, että hän ei halua treffeille miehen näköisen, testosteronilta haisevan, karvaisen ja matalaäänisen henkilön kanssa, jolla ei ole naisen sukuelimiä. 

Kun näin tapahtuisi tarpeeksi monta kertaa, alettaisiin yhteiskunnassa vaatia, että deitti-ilmoituksissa on käytettävä jotain muuta termiä, joka kuvaa paremmin millaisen ihmisen kanssa ollaan tekemisissä. Näin tapahtuu, koska seksuaalinen halu, jota koemme toisia kohtaan ei synny sukusolujemme tai syntymävartaloidemme kautta vaan tällä hetkellä olemassa olevan fyysisen todellisuuden.

Väkivaltatilastojen vääristyminen

Jos poliisi ilmoittaa transsukupuolisen naisen väkivaltaisesta kuolemasta kutsumalla sitä kahden biologisen miehen kärhämästä johtuneeksi, tämä antaa mielikuvan, että Pekka ja Jorma tappelivat keskenään ja toinen kuoli sen seurauksena. Todellisuudessa transsukupuolinen nainen on voinut olla täysin naisen näköinen, pieni, Pekkaan verrattuna alakynnessä, genitaalioperoitu ja joutua pahimmillaan raiskatuksi. Hän on voinut myös joutua viharikoksen uhriksi treffeillä. Tällainen uutisointi piilottaa transsukupuolisten kohtaamaan väkivallan ja sen motiivit.

Pukuhuonekäytäntöjen muuttuminen järjettömiksi

Jos luomme "biologisten naisten ja miesten" pukuhuoneet, tämä aiheuttaa tilanteen, jossa naisten pukuhuoneessa voi olla mieheksi sukupuoltaan korjannut henkilö, joka näyttää tavanomaiselta mieheltä, on käynyt läpi sukuelinkirurgian ja on kiinnostunut naisista seksuaalisesti. Tilanne on usein ahdistava paitsi hänelle, myös naisille. 

Transsukupuolisilla miehillä ja erityisesti pojilla tulee olla oikeus pukeutua rauhassa tiloissa, joissa naispuoliset ihmiset eivät pääse tirkistelemään heidän kehonosiaan tai syyttämään heitä seksuaalisesta ahdistelusta, koska he ovat naisten pukuhuoneessa. Tällaiset kokemukset ovat valitettavan yleisiä jopa ennen medikaalista sukupuolen korjaamista. 

Vastaavasti transsukupuolinen tyttö, joka on korjannut sukupuoltaan nuorena voi joutua täysin nuorta naista ulkoisesti vastaavan kehonsa kanssa miesten pukuhuoneeseen. On irvokasta, että naiset, jotka vaativat itselleen turvallisia pukutiloja pystyvät laittamaan heidät tällaiseen tilanteeseen.

Työllistymisongelmat

Jos tutkimme ihmisten työllistymistä biologisen sukupuolen perusteella, tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi transsukupuolisten miesten kokema todellisen työsyrjinnän määrä jää näkemättä. Se katoaa "biologisten naisten" tilaston uumeniin, vaikka todellinen luku voi olla suurempi kuin cissukupuolisilla naisilla. 

Näin transsukupuolisia vastustavat ihmiset pääsevät käyttämään transsukupuolisiin miehiin kohdistuvaa työsyrjintää hyväkseen ja esittämään sen naisiin kohdistuvana, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä cissukupuolisten naisten työsyrjinnän kanssa.

Urheilusarjojen määrittyminen

Transsukupuoliset naiset halutaan usein sulkea naisten urheilusarjoista ulos. Jos urheilusarjoissa käytetään kriteerinä biologista sukupuolta, tämä johtaa tilanteeseen, jossa myös ennen murrosikää sukupuoltaan naiseksi korjannut suljetaan pois kilpailuista, vaikka hän ei saavuta etua muihin verrattuna. Syntymähetken sukuelimet eivät aiheuta näitä eroja vaan ne aiheuttavat sekundaariset sukupuolierot, joita voidaan muuttaa erityisesti ennen murrosikää. Siksi biologisen sukupuolen mukaan määrittyviä urheilusarjoja ei pidä olla olemassa.

USA:ssa urheilusarjojen määritteleminen syntymähetken biologisen sukupuolen kautta johti tilanteeseen, jossa Mack Beggs -niminen transsukupuolinen mies, joka käytti testosteronia joutui painimaan vuosia tyttöjä vastaan haluamattaan. Hän voitti 36 ottelua peräkkäin, eikä tilanne ei ollut reilu kenellekään. Tämä osoittaa, miten huonosti biologinen sukupuoli toimii jaottelukriteerinä ajassa, jossa kehon ominaisuuksia voi muuttaa biologisten ominaisuuksien vastaisiksi.

Koulukiusaaminen

Jos tutkimme koulukiusaamista ja käsittelemme aihetta "biologisten tyttöjen ja biologisten poikien" koulukiusaamisena, tämä jättää transsukupuolisten tyttöjen ja poikien kiusaamisen pimentoon. Transsukupuolisen pojan kiusaaminen on yleensä erilaista kuin cissukupuolisten tyttöjen. Näin tehdään yhteiskunnasta paikka, jossa esimerkiksi transvastaiset feministit pystyvät käyttämään tilastoja hyväkseen ja pahimmillaan esittämään kiusaamisen syyksi asioita, jotka voivat olla päinvastaisia kuin transsukupuolisten poikien kiusaamisen syyt. 

Feministit ovat väittäneet kiusaamisen johtuvan esimerkiksi naisvihamielisestä yhteiskunnasta, joka ei arvosta naisellisuutta. Todellisuudessa transsukupuolisia poikia on yleensä kiusattu maskuliinisuudesta tai transsukupuolisuudesta. Tekijänä ovat voineet olla vieläpä feministit itse ja motiivina on voinut olla se, että heidän mielestään transsukupuolisten poikien koko olemassaolo on naisvihan muoto.

Intersukupuoliset

Intersukupuolisten osalta yhteiskunta, jossa tunnustetaan vain biologinen sukupuoli on hyvin ongelmallinen paikka. Osalla heistä ei ole syntymähetkellään ollenkaan sukusoluja eli biologista sukupuolta. Osa heistä voi käydä lävitse transsukupuolisten tavoin hyvin paljon sukupuolenkorjaushoitoja ja elää sosiaalisesti hyvin tavanomaisena naisena tai miehenä. Osa taas voi olla mitä tahansa tästä väliltä. Heidän jaottelunsa yhteiskunnassa biologisen sukupuolen perusteella johtaa hyvin hankaliin tilanteisiin. Jotta monia intersukupuolisia edes voitaisiin käsitellä näin, olisi luotava kolmas juridinen sukupuoli, joka olisi "ei mikään".

Jos taas intersukupuolisille sallitaan poikkeus, jossa heidän biologista sukupuoltaan ei käytetä, mutta transsukupuolisten kohdalla vaaditaan tehtävän näin, kyse on kaksinaismoralismista.

Sukupuolinormeista poikkeavat nuoret katoavat

Ongelmia pelkän biologisen sukupuolen käyttämisestä jaottelukriteerinä seuraa myös sukupuoltensa keskiarvosta poikkeaville cissukupuolisille tytöille ja pojille. Kun esimerkiksi koulukiusaamista tutkitaan, kaksi biologisen sukupuolen kattamaa kategoriaa ei riitä. Tällä tavalla saadaan selville ainoastaan tyttöjen ja poikien keskimääräiset ongelmat. Toisin sanoen luodaan kaksi vastakkaista kategoriaa, jossa heitä käsitellään vain keskiarvoina. Tällaisesta tavasta on pitkään haluttu päästä eroon. Jos tutkittaisiin erikseen esimerkiksi hyvin feminiinisiä poikia ja maskuliinisia tyttöjä, saataisiin todennäköisesti keskiarvosta paljonkin poikkeavat luvut useissa asioissa.

Yhteiskunnan on tunnustettava medikaalisesti muutetut kehot

Jotta biologisen sukupuolen absurdius tällaisena käsitteenä aukeaisi paremmin, teen muutaman rinnastuksen aiheesta sukupuolen ulkopuolelle.

Jos keksimme keinon muuttaa yksilön ihon väriä pysyvästi ja joku muuttaa ihonsa esimerkiksi ruskeaksi, yhteiskunta ei voi käsitellä häntä valkoisena, koska sosiaalinen todellisuus, jossa hän elää ei ole valkoihoisen. Yhteiskunnan tulee tunnustaa hänen synteettinen ihonvärinsä, eikä inttää, että ihminen on biologisesti valkoinen ja siksi hän ei voi kohdata rasismia.

Jos keksimme keinon muuttaa yksilön pituutta murrosiän jälkeen, ja joku muuttaa pituuttaan 170 cm pitkästä 190 cm pitkäksi, emme voi kohdella häntä "biologisesti 170 cm pitkänä". Yhteiskunnan tulee tunnustaa tällaisen ihmisen kehollinen pituus, eikä kieltää synteettisesti aikaan saatua todellisuutta ja myydä hänelle esimerkiksi liian lyhyitä housuja hänen biologisen pituutensa verukkeella.

Jos keksimme keinon muuttaa yksilön hiusväriä pysyvästi, ja joku muuttaa hiuksiaan ruskeasta punaiseksi, meidän tulee tunnustaa hänen synteettinen hiusvärinsä. Ei inttää, että hän on biologisesti ruskeahiuksinen ja sulkea silmät siltä, että joku joukko on raahaamassa häntä roviolle poltettavaksi punaisten hiustensa vuoksi.

Jos päälaeltaan kaljuuntunut ihminen käy hiustensiirrossa ja saa itselleen hiukset, meidän tulee tunnustaa hänen hiuksekkuutensa. Ei inttää, että hän on biologisesti kalju ja estää häntä olemasta hiusmalli, koska hänen hiuksensa ovat istutettuja.

Jos keksimme keinon muuttaa ihmisen ihmissudeksi ja joku muuttaa itsensä ihmissudeksi, meidän tulee tunnustaa, että hän on ihmissusi. Ei inttää, että hän on biologisesti ihminen ja sulkea silmät siltä, että hän ulvoo metsässä täydenkuun aikaan ja metsästää ihmisiä ihmissutena.

Todellisuuden kieltäminen johtaa aina yhteiskunnallisiin ongelmiin ja syrjintään, olivat kyseessä biologiset ominaisuudet tai muuten hankitut fyysiset ominaisuudet.

Kehon ominaisuuksien muuttaminen eri tavoin on koko ajan suurempi osa ihmisten elämää lääketieteen kehittyessä. Kehoaan muuttaneiden ihmisten olemassaolo sekä muutosten sosiaaliset seuraukset ja vaikutukset yksilöiden elämään tulee tunnustaa. Ei kieltää niitä ja esittää, että niillä ei ole merkitystä.

Yhteiskunnan rakentaminen syntymähetken sukuelinten varaan johtaa transsukupuolisten sekä intersukupuolisten kohdalla vakaviin ongelmiin. Se johtaa syrjäytymiseen, koska yhteiskunnan heille määrittämiä tiloja ei pysty käyttämään. Se johtaa myös transsukupuolisia koskevan oleellisen tilastotiedon katoamiseen. 

Siksi transvastaiset tahot tällaisia käytäntöjä ajavatkin, että he saisivat transsukupuolisten olemassaolon häivytettyä ja veisivät heiltä kaikki mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa. Toiminta on täysin rinnastettavissa siihen, että kaikkia alettaisiin käsitellä yhteiskunnassa ja tilastoissa vain ihmisinä. 

Transvastaiset feministit eivät hyväksy, että sukupuolia ei erotella, koska tällöin naisten kohtaamat ongelmat katoavat kaikkia ihmisiä koskeviin tilastoihin. Tällaisessa yhteiskunnassa ei ole tietoa palkkatasa-arvosta eikä naisten kohtaamasta kotiväkivallasta. Onkin ironista, että juuri samat tahot tahtovat häivyttää transsukupuoliset biologisen sukupuolensa tilastoihin.

He naamioivat toimintansa järkeväksi väittämällä, että transsukupuoliset "kieltävät biologisen sukupuolen". Todellisuudessa he itse ovat osapuoli, joka kieltää sukupuolenkorjausprosessin fyysiset, biologiset, hormonaaliset, sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset yksilöön ja kaiken muun paitsi syntymähetken sukusolujen todellisuuden.

Mikään lakitekninen temppu ei voi poistaa sitä yksinkertaista tosiasiaa, että medikaalisesti transitioitunut transsukupuolinen mies tai nainen on eri asia kuin syntymäsukupuolensa edustajat.